juoksu

Kymmenettä kertaa Espoo Rantamaratonille ja tällä kertaa tapahtumalähettiläänä

Osallistuminen Espoo Rantamaratonille 16.9.2023 saatu.

Olen yksi kolmesta Espoo Rantamaratonin lähettiläistä kaudella 2023. Lähettiläät julkaistiin tänään. Muita lähettiläitä ovat Anna ja Kati. Lähettiläiden tehtävä on kertoa harjoittelustaan kohti 16.9.2023 juostavaa tapahtumaa ja inspiroida muita juoksijoita. Aion juosta Espoo Rantamaratonilla maratonin (42,2 km), mutta valittavana on myös puolimaraton (21,1 km), 10 km ja 5 km. Kaikki matkat juostaan samana päivänä.

Kerron alkuun hieman historiastani kotikaupunkini juoksutapahtuman kanssa. Kaikki alkoi syksyllä 2013, eli samana vuonna, jona olin osallistunut ihka ensimmäiseen juoksutapahtumaani. Juoksin Espoo Rantamaratonilla puolimaratonin, joka oli toinen koskaan juoksemani puolimaraton. Tein aloittelijan virheitä, kuten lähdin liian lujaa liikkeelle, mutta jotenkin sinnittelin maaliin ihan kelpo ajassa 2:06 tuntia.

Sittemmin olen juossut Espoo Rantamaratonilla puolimaratonin vuosina 2014, 2015, 2016, 2017, 2020 ja 2021. Vuosien varrella loppuajasta on lähtenyt 20 minuuttia: vuonna 2021 juoksin Espoo Rantamaratonilla puolimaratonin ennätykseni 1:46 tuntia. Vuosina 2019 ja 2022 juoksin tapahtumassa maratonin. Syyskuussa 2023 koittaa siis kymmenes kerta, kun juoksen kotikaupunkini tapahtumassa. Itselleni se on jonkinlainen juhlavuosi.

Aloitin juoksuharrastuksen keväällä 2012, kun olin 31-vuotias. Vuoden kuluttua osallistuin ensimmäiseen juoksutapahtumaani. Olin heti myyty. Massatapahtumien ihmismäärä, ilo, ääni, hälinä – kaikki puhutteli. Kun keväällä 2013 juoksin ensimmäisen puolimaratonini, oli vielä saman vuoden syksynä päästävä seuraavalle. Ja taas seuraavalle ja niin edelleen.

Vuonna 2016 aloin kertoa harjoittelustani sosiaalisessa mediassa. Vuotta myöhemmin perustin oman blogini. Halusin kirjoittaa ja kertoa kaikesta juoksuharrastukseeni liittyvästä. Nyt oma blogini on ollut pystyssä viisi ja puoli vuotta, eikä loppua näy. Blogeja ei enää lueta samaan malliin kuin vielä vuosikymmen sitten, mutta pidän formaatista: vanhatkin kirjoitukset ovat helposti löydettävissä ja asioihin voi paneutua syvällisemmin kuin Instagram-julkaisuissa.

Minut löytää myös Instagramista lenkillablogi-tililtäni ja Facebookista. Lisäksi olen Twitterissä. Facebookissa minulla on hieman vanhempia seuraajia, mutta sitäkin aktiivisempia. Kiitos heille siitä! Instagramissa seuraajakunta on nuorempaa. Twitterin kautta tavoitan ihmisiä monilta eri ammattialoilta. Seuraan siellä itse myös ahkerasti keskustelua ajankohtaisista aiheista.

Espoo Rantamaratonin lähettiläänä aion kertoa, miten harjoittelen ja kuinka harjoitukseni etenevät kohti maratonia. Olen juossut tähän mennessä kuusi maratonia (puolimaratonien määrässä olen jo seonnut laskuissa), minkä ansiosta voin antaa myös vinkkejä tapahtumaan valmistautumisessa. En ole minkään sortin juoksuammattilainen – koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri ja olen päivätöissä eräässä valtion virastossa. Aloin juosta vasta, kun olin saanut kolme lastani, joten juoksuhistoriaakaan minulla ei ole vasta kuin reilu kymmenen vuotta.

42-vuotiaana työssäkäyvänä perheenäitinä tiedä, että aika on usein kortilla. En pysty täysin keskittymään harjoitteluun, vaikka haluaisinkin. Toisaalta tiedän, miten tärkeää on pitää kunnostaan huolta. Olen tyytyväinen jokaisesta valinnasta, jonka olen vuosien varrella tehnyt oman terveyteni ja hyvinvointini edistämiseksi. Valinnat olisivat voineet olla huonompiakin. Fyysisen terveyden lisäksi liikunta hellii mielen hyvinvointia. Liikunta vapauttaa hyvänmielen hormoneja, mutta tuo hyvää oloa myös sitä kautta, että liikun usein luonnossa lenkeilläni. Myös juoksuystävät ovat tärkeitä.

Espoo Rantamaratonin osallistujat juoksevat toinen toistensa rinnalla kauniissa merenrantamaisemissa. Usein reitin varrella on suomalaisittain erityisen aktiivisia kannustajia. Juostessani hymyilen vanhemmille pariskunnille, jotka jaksavat kannustaa hidasta ja nopeaa juoksijaa ja annan läpsyjä lapsille, jotka katselevat maailmaa metrin korkeudesta ja joiden silmissä jokainen lappu rinnassa juokseva on ihan oikea urheilija. Siitä syntyy Espoo Rantamaratonin ainutlaatuinen tunnelma, jonka sanomaa olen ylpeänä viemässä eteenpäin.

Olen asunut Espoossa vuodesta 2004 alkaen. Kaupungista on tullut rakas. Erityisen rakas on merenranta, jota pitkin esimerkiksi maratonilla juostaan reilusti yli puolet matkasta. Pitkillä lenkeillä juoksen usein Otaniemeen, joka on tapahtuman keskipiste. Sekä lähtö että maali sijaitsevat opiskelijoiden kansoittamassa kaupunginosassa. Nykyään Otaniemessä asustaa myös iso määrä valkoposkihanhia, mutta syyskuuhun mennessä uudet poikaset ovat oppineet jo lentämään, ja hanhiparvet kerääntyneet toisaalle kootakseen vielä isompia parvia, joina ne suuntaavat etelään.

Ennenkuin hanhet ja muut luonnon eläimet ovat aloittaneet pesimäpuuhansa, kasvattaneet jälkikasvunsa ja suunnanneet takaisin lämpöisemmille leveysasteille, ehtii omassakin elämässä tapahtua vaikka mitä. Syyskuun 16:en päivään on aikaa vielä yli viisi ja puoli kuukautta. Aion juosta sitä ennen seitsemännen maratonini toukokuussa. Maratonilta kestää kaikkinensa palautua noin kuukausi, mutta ensimmäiset lenkit voi tehdä jo viikon-parin kuluttua. Se, mitä olen vuosien varrella oppinut, on se, että maraton kohtelee joka kerta eri tavalla. Etukäteen ei voi tietää, painaako tapahtuman jälkeen jalka vai mieli vai tuntuuko oikeastaan missään. Se on yksi maratonin hienouksista.

Kesä on joka tapauksessa hyvää aikaa harjoitella. Pidän heinäkuun lomaa, ja muutenkin valoisat ja lämpimät kesäillat tarjoavat oivan mahdollisuuden lenkkeilyyn. Lähden myös viikoksi Kroatiaan, jonne tietenkin pakkaan juoksutossut mukaan. Ainakaan vielä minulla ei ole juoksuvalmentajaa. Ehkä etsin valmiin maratonohjelman jostain muualta. Vielä en osaa sanoa. Paljon riippuu siitä, miten toukokuun maraton sujuu. Ennätykseni 3:53 tuntia on vuodelta 2021, jolloin harjoittelin juoksuvalmentajan avulla. Yksin en ole vielä päässyt sellaisiin tuloksiin. Miellän itseni yleisesti ottaen ”neljän tunnin maratoonariksi”. Olen siihen erittäin tyytyväinen, vaikka tiedostankin, että kova harjoittelu tuottaa myös kovia tuloksia

Mutta elämä on elämää. Se on lasten flunssakierteitä, unohtumattomia illanistujaisia, rakkaitten saattelemista viimeiselle matkalleen. Juoksuharrastus kantaa elämässä, mutta se ei saa olla ainoa tukijalka. Olen saanut juoksusta niin paljon hyvää sisältöä elämääni, että haluan jakaa tätä ilosanomaa muillekin – samalla tosiasiat tunnustaen. Tervetuloa siis uudet ja vanhat seuraajat mukaan matkalleni kohti kymmenettä Espoo Rantamaraton -tapahtumaani. Ehkä nähdään syyskuussa Otaniemessä!

Ilmoittaudu mukaan täältä.

Jätä kommentti