Mahtava näyttelyviikonloppu!!

Olen vieläkin niin tohkeissani, että pakko vielä ehtiä lyhyesti kirjoitella tännekin tämän rankan, mutta upean viikonlopun saldosta. On mieli niin sekaisin, etten varmaan saa untakaan 😀

Lauantaina pakkasin autoon Ramseksen ja ajoin Raisioon, missä kokoonnuimme Joannan, Anun ja Elinan sekä Teemun kanssa. Paikalla olivat siis Lifedream koiria L. Unfitting To Please ”Hukka”, L. Up N’ Coming ”Uuno” ja L. Blue Brandybuck ”Niitti”. Esitin Hukan itse ja olipas se taas melkoista sähellystä 😉 Hukka on vilkkaana poikana mahdottoman vaikea aloillaan pysyjä: jalka vipattaa ja joka suuntaan pitäisi olla menossa. Uuno esiintyi oikein kauniisti Anun kanssa. Nuorten luokassa Uuno oli kolmas erillä ja Hukka neljäs Eh:lla.

Ramses poseeraa pyttyjensä kanssa ❤

Avoimessa luokassa oli muistaakseni neljä koiraa ja Ramses esiintyi oikein kivasti. Kun se voitti luokkansa ja sai Sa:n joku huikkasi, että nyt on taas vika sert lähellä. Mutta minä en uskalla nuolaista ennen kuin tipahtaa. Avoimessa luokassa esiintyi myös Niitti, joka oli kehittynyt melkoisesti edellisestä kerrasta. Sillä oli oikein kivat liikkeet ja kiva kroppa, sillä lohkesi avoimen luokan kolmas sija, mutta Sa:ta ei meidän pojat saaneet.

Paras uros luokassa Ramun kanssa oli hyviä koiria useampia, yhteensä uroksia oli koko näyttelyssä 15 kpl. Olin erittäin äimistynyt kun tuomari valitsi meidät neljän jatkoon pääsijän joukkoon. Niinpä Ramu palkittiin näyttelyn kolmanneksi parhaana ja koska kaksi ensimmäistä olivat jo valioita, napsahti se sert sitten kumminkin meille! VOI miten iloinen olen!! Ihan itku pääsi siinä kehässä 😉 Ramu on ensimmäinen valio omista koiristani ja myös parhaan ystäväni Krissen ensimmäinen nahkavalio. Sellainen kultalusikka suussa syntynyt otus, että voin rehellisesti sanoa sen olevan SE ELÄMÄNI KOIRA. Ihan ilman titteleitäkin 😉

Minä ja Ramu onnellisina 🙂

Sunnuntaina pakkasin autoon puolestani uuden tulokkaamme Staran. Siperialaisten esittäminen ja näyttelyyn kuntoon saaminen on minulle vielä uutta. En ihan arvannut mihin pääni laitoin kun huskyn alkujaan hommasin: koirassa riittää nimittäin melkoisesti suihkutettavaa, pestävää ja kuivattavaa. Nauroin Mayan kasvattajalle Millalle eilen hänen luonaan vieraillessani, että ”mä kyllä halusin työkoiran, enkä puudelia” 😀 No.

Staran kanssa emme ole juuri harjoitelleet näyttelyitä varten ja voin rehellisesti sanoa, että tämä ensimmäinen kehäesiintyminen yhdessä hieman jännitti, vaikken yleensä enää näyttelyitä jaksa stressata. Kokeilin ennen kehää kaikenlaisia seisotusmuotoja: sivusta esittämistä, edestä seisottamista jne. Lopulta valitsin sen, että seisoin Staran edessä ja remmi roikkui rentona sen kaulalla. Jalkoja en päässyt vielä siirtämään, mutta muuten Stara seisoi hienosti itsekin hyvässä asennossa.

Stara poseeraa pyttyjensä kanssa 🙂

Junuioriluokassa olimme yksin, joten saimme juosta ja esiintyä rauhassa. Olin todella iloinen kun tuomari antoi meille ERIN ja SAn. Tämä olisi riittänyt mainiosti, sillä Stara on edellisestä kehästään keväällä saanut Ehn karvanlähdön vuoksi. Epäilin omistaja Saanan olevan jo tähänkin parannukseen tyytyväinen. Avoimia narttuja oli neljä (muutenkaan hiskien määrä ei kehässä tänään päätä huimannut) ja niistä kaksi ensimmäistä sai Sa:n. Niinpä juoksin sitten paras narttu luokassa ensimmäisenä ja leukani tipahti miltei maahan kun tuomari pysäytti minut prain kierroksen jälkeen ja totesi: ”tässä tämä järjestys sitten onkin!”. MITÄ!?! Ja ennen kuin ehdin toipua Parhaan nartun tittelin voitosta kehäsihteeri lykkäsi käteeni ei vain SERT ruusukeen mutta myös ROP-ruusukkeen (jonka värit muuten nyt tiedän!). En ollut katsonut mitä ainoa paikalla ollut uros sai laatuarvostelussa, mutta kaiketi sill ei oltu jaettu Sa:ta. Että semmoinen reissu! Avoimen luokan nartut olivat minusta kauniita, että ihan ilman kilpailua ei tämän päiväinen titteli irronnut.

Mayakin oli mukana turistina näyttelyssä, mutta kyllä se taisi olla kerrankin minun ja Staran hetki. Se esiintyi lopulta oikein kauniisti myös isossa kehässä, missä menestystä ei enää tullut. Olen kuitenkin erittäin ylpeä siitä!! Kun kävelin autolle kahden huskiaiseni kanssa en voi sanoa kuin, että oli hymy herkässä! Molemmat tytöt ovat mielestäni erittäin kauniita ja aivan loistavan luonteisia! Juu- voin olla puolueellinen, mutta arvatkaa välitänkö!! 😀 Muutenkin Millalla vieraillessani huskyt korventaa mieltä: olen aivan totaalisesti ja peruuttamattomasti koukussa.

Hanna ja Stara onnellisina kehän jälkeen ❤

Myös muu perhe on saanut nauttia menestyksestä: lauantaina Ramses tarjosi koko porukalle naudan lantioluita ja tänään Stara vuorostaan tarjosi naudan nilkkoja ja pennuille possunkorvia!! Uskomaton viikonloppu!!!

Niin, ja vielä pieni piristys: eilen Millalta lähti mukaan kolmipyöräinen kärry, jolla pääsen syksyn mittaan tositoimiin hiekkateille. En malta odottaa näkeväni onko kauniista koiristani myös vetohommiin!? 😉 Ramses puolestaan on ilmoitettu Forssan ja Salon virallisiin agilitykilpailuihin, joihin voimmekin nyt sitten täysillä keskittyä!!

Tietoa kirjoittajasta

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty.

Yksi ajatus artikkelista “Mahtava näyttelyviikonloppu!!”

  1. Onnea vielä tätäkin kautta!! Ihan huikeeta! Ja Ramulle iiihaaan paljon pusuja ja kaikkea! ❤

Jätä kommentti