Haimme kellarista varhaisperunoita itämään ja samalla totesin, että onpas noita porkkanoitakin vielä jäljellä. Ja oikein hyviä ja meheviä. Mutta pian niiden laatu alkaa kivikellarissakin huonontua, joten ”tarttis tehrä jotain”!

Pari ämpärillistä…

ja kuorimisen jälkeen viiden litran kattilallinen kiehumaan.

Tuon kun survon ja panen pakasteeseen, niin onpa helppoa tehdä keväällä porkkanalaatikoita tai maustaa soseella hiivaleipää tai sämpylöitä. Puolet raastoin litran pusseihin…

… ja pakastin. Ihan totta! Taimi-anoppi tämän näppärän niksin minulle aikoinaan neuvoi. Hän kertoi vuosikymmeniä sitten, että edes raastamisvaiheessa heillä ei syödä sitä, koska vasta pakasteesta sulatettuna se on herkullisinta ja mehevintä. Ja niin tosiaan on!

Toinen oranssi asia koskee bataattia. Muistatko, kun aloin kasvattaa niitä kesää varten? No aika huonosti kävi. Kaksi makuulla ollutta ei alkanut kasvaa juuri lainkaan, joten heitin ne tilanpuutten vuoksi pois. Se yksi, jonka sitten leikkasin ja tökkäsin multaan, kasvoi aluksi myös huonosti. Kolmen sentin alut eivät ole tippaakaan muuttuneet kahdessa kuukaudessa, mutta sitten yhtäkkiä jostain putkahti uusi verso, joka on viikossa kasvanut 20 senttiä! Vieressä nuo kääpiöityneet alut.

Että taidan sittenkin saada jotain kokeiltavaa ensi kesänä!