Tänään viikon ensimmäinen erittäin odotettu Blueray postista ja tietysti heti testiin. Olenkin taas hetken odotellut jotain oikeasti laadukasta katsottavaksi, vai pitäisikö ehkä enemmänkin puhua jostain odotetusta. Bruce Springsteenin Western Starssia olen Suomeen odotellut jo jonkin aikaa, mutta koska sitä ei ole näkynyt, niin ajattelin hankkia levyn Ebaystä, tällä kertaa Briteistä. Selvää joka tapauksessa oli, että tämä leffa on nähtävä, ja mieluiten vielä saatava itselleni.
Olen nähnyt Pomon keikkoja useita, ainakin pari kertaa Suomessa ja ainakin pari kertaa New Yorkissa. New Yorkissa tuli aikanaan nähtyä maailman kiertueen viimeinen keikka pesäpallostadionilla, ja keikka oli aivan älytön spektaakkeli joka kesti yli kolme ja puoli tuntia. Ehkäpä vaikuttavin kokemus itselleni on kuitenkin ollut Pomon ensimmäinen Suomen keikka, siitä lähtien olen ollut Bruce Springsteen-fani. Pomon musiikki on lähtökohtaisesti ja suurelta osin erittäin hyvää, mutta live esiintyminen on jotain, mitä jokaisen ihmisen maailmassa pitäisi ainakin kerran elämässään kokea. Ei tarvita hienoja valoja tai räjähteitä, vain mies, bändi ja aivan mahtava tunnelma on käsillä.
Toisaalta, kerran olen myös pahasti pettynyt, ja se oli aikoinaan vuonna 2006 New Yorkissa Brucen akustinen keikka liittyen Seger Sessions albumiin. En vaan tykännyt, vaikka kuinka yritin. En tiedä oliko kyse enemmän siitä, että en tykännyt puhtaasti akustisesta keikasta, vai enemmänkin levyn musiikista, mutta tuo levy on jotain, mikä ei ole kyllä minuun vielä tänä päivänäkään uponnut. Tästä johtuen pieni pelko liittyen myös tämän uusimman Western Stars levyyn oli olemassa. Levy ei kuitenkaan ollut kovinkaan suuri pettymys, vaikkakin levyn biiseistä uppoaa erityisesti vain noin puolet. Kaikinpuolin kuitenkin ihan kuunneltava levy myös kokonaisuutena.
Tästä pitkällä aasin sillalla päästääkin sitten illan elokuvaan, tosin hyvin aiheellisesti voidaan myös kysyä, että oliko kyseessä elokuva, vai jotain muuta? Varmasti tätä voidaan tavallaan kutsua myös elokuvaksi, sillä onhan siinä tarinaa. Levy on kuitenkin aika ainutlaatuinen ja tuo hyvin pitkälti mieleen vierailun Hans Zimmerin konserttiin. Levy on ennen kaikkea musiikkia. Leffa kuitenkin koostuu lähinnä kolmesta asiasta, live musiikista, Brucen tarinoinnista ja vanhoista videoista. Leffan miljöö on aivan fantastinen, kuvaus on erittäin laadukas ja kuvanlaatu todellakin huippua Blueray-laatua, tippaakaan parempaan en toivonut. Lavalla on suuri bändi ja musiikin laatu on todella upeaa. Tätä voi hyvin verrata Zans Zimmerin levyyn, sillä erotuksella, että musiikki on hyvin erilaista. Zimmer on enemmänkin mahtipontista, tässä tehdään enemmänkin taidetta.
Yksi iloinen yllätys leffassa oli ääniraita, joka on Atmos-materiaalia. Luonnollisesti musiikissa Atmos toimii hieman erilaisella ajatuksella, eli Atmoksen tarkoituksena on luoda kuuntelijaa kokonaisvaltaisesti ympäröivä ympäristö, saada kuuntelija niin sanotusti keskelle tapahtumia. Siinä tämä leffa onnistuu hienosti, ääniraita on todella upeaa kuunneltavaa. Jos jollekin haluan demota laitteita musiikilla, Hans Zimmer on varmasti edelleen the Levy, mutta kyllä tätäkin voi hyvillä mielin näyttää. Ja kuten sanottua, näitä Atmos musiikkilevyjä ei todellakaan ole olemassa liikaa, ainakaan minä en tiedä, puhumattakaan siitä, että musiikki kuuluisi lisäksi vielä omiin suosikkeihin.
Brucen musiikki toimii ja tällä levyllä kaikki todellakin on kohdillaan. Leffan tunnelma on todella hyvä, tätä leffaa on tehty tunteella, aivan kuten Brucella materiaalia aina. Mielestäni leffa on todella laadukkaasti tehty ja mietitty kokonaisuus, tätä leyyä ei ole tehty vain sinne päin. Voin hyvinkin lämpimästi suositella tätä muillekin, eikä tarvitse olla edes Brucen musiikin fani, tämä toimii muutenkin.
Leffafriikki 